Itäisellä Uudellamaalla toteutettiin maaliskuun aikana kuntalaisille suunnattu turvallisuuskysely. Kyselyn mukaan itäisellä Uudellamaalla arki koetaan edelleen turvalliseksi, vaikka maailmanpoliittinen tilanne herättää keskustelua.
Kysely toteutettiin edellisen kerran maaliskuussa 2014. Aiempaan verrattuna yleinen turvallisuuden tunne on hieman heikentynyt. 2014 vastanneista (n=522) 86 % tunsi olonsa turvalliseksi tai melko turvalliseksi. Kuluvana vuonna vastanneista (n=935) samoin tunsi 82 %. Yleinen liikennekäyttäytyminen koetaan eniten turvallisuutta heikentävänä tekijänä.
Omat vaikutusmahdollisuudet koetaan sen sijaan entistä paremmiksi. Vuonna 2014 vastanneista 58 % koki voivansa vaikuttaa omaan turvallisuuden tunteeseen paljon tai melko paljon, nyt osuus on 63 %. Kyselyn kerrottiinkin herättäneen ajatuksia omasta osuudesta arkipäivän turvallisuuteen. Useat vastaajat olivat tyytyväisiä siihen, että huomasivat omien vastaustensa kertovan turvallisesta elämästä.
Aktiivinen ote arkipäivässä
Kyselyn avoimista vastauksista nousi esiin aktiivinen ote oman ja lähipiirin turvallisuuden tunteen edistämiseen. Asukkaat kertoivat tekevänsä turvallisuuden eteen pieniä arjen tekoja, kuten oman tai taloyhtiön pihan hiekoittaminen, palohälyttimien pattereiden tarkistaminen tai sähkölaitteiden turvallinen käyttö. Ennakointi nimettiin tärkeäksi tekijäksi, samoin kuin avoin keskustelu ja tiedon jakaminen lähipiirissä ja sosiaalisessa mediassa. Yhteisöllisyys ja tutustuminen ympäristön ihmisiin, hyvänä esimerkkinä toimiminen sekä lasten ja nuorten opastaminen toivat myös turvallisuuden tunnetta arkeen.
Myös oman rauhallisen liikennekäyttäytymisen kerrottiin lisäävän turvallisuuden tunnetta. Rajoitusten mukainen ajonopeus, liikennesääntöjen kunnioittaminen ja muiden tienkäyttäjien huomioiminen mainittiin keinoiksi osallistua oman ympäristönsä turvallisuuden edistämiseen.
Keskustelua maahanmuutosta
Ajatuksia herätti myös maailmanpoliittinen tilanne ja maahanmuutto. Vastauksista nousi esille vastaanottokeskuksiin ja maahanmuuttoon liittyvää huolta. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen mukaan itä-uusmaalaiset vastaanottokeskukset eivät ole toiminnallaan antaneet aihetta huoleen.
– Porvoon ja Loviisan vastaanottokeskukset ovat olleet rauhallisia paikkoja, eivätkä ole työllistäneet poliisia hälytyksillä tai esitutkinnoilla. Jopa tavallinen koulu työllistää poliisia enemmän, kertoo rikoskomisario ja Itä-Uudenmaan turvallisuustyöryhmän sihteeri Leif Malmberg.
Turvattomuutta aiheutti myös aiempaa avoimempi rasismi. Toisaalta turvallisuuden tunnetta pyrittiin parantamaan omalla asennoitumisella rasismia ja vihapuhetta vastaan.
– Rasismia ja vihapuhetta esiintyy varsinkin sosiaalisissa medioissa ja ilmiö on valitettava. Kysymyksessä ovat tunteenpurkaukset, jotka eivät ole johtaneet varsinaiseen toimintaan. Viranomaiset seuraavat ja analysoivat sosiaalisessa mediassa esiintyviä kirjoituksia ja valtakunnallisesti, kertoo Malmberg.
Vastaajat osallistuvat turvallisuustyöhön
Kysely on osa alueen yhteistä turvallisuusohjelmaa, joka ohjaa alueen toimijoiden yhteistyötä arjen turvallisuuden edistämiseksi. Itä-Uudenmaan turvallisuusohjelman ja -kyselyn laativat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo sekä Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos.
Kysely suunnattiin Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Sipoon asukkaille. Kyselyyn oli mahdollista vastata verkossa ja paperilomakkeella muun muassa oman kotikunnan kirjastoissa, kirjastoautoissa ja terveyskeskuksissa. Itä-Uudenmaan turvallisuuskyselyllä kerättiin tietoa asukkaiden kokemasta turvallisuuden tunteesta ja kehittämistarpeista paikallisen turvallisuussuunnittelun tueksi.
Itäisen Uudenmaan turvallisuuskysely 2016 RAPORTTI
Lisätietoja
sosiaali- ja perhepalvelujen johtaja Maria Andersson, puh. 040 510 9932 , maria.andersson@porvoo.fi
rikoskomisario Leif Malmberg, Itä-Uudenmaan poliisilaitos, leif.malmberg@poliisi.fi
Lisätietoja kuntakohtaisista tuloksista
Askola: vanhustyön johtaja Hannu Leino, puh. 0400 841 150, hannu.leino@askola.fi
Lapinjärvi: kunnansihteeri Susanne Sjöblom, puh. 019 510 8631, susanne.sjoblom@lapinjarvi.fi
Loviisa: palvelupäällikkö, lasten ja nuorten palvelut, Jaana Iivonen, puh. 0440 555 471 jaana.iivonen@loviisa.fi
Myrskylä: hallintojohtaja Camilla Söderström, puh. 040 746 0626, camilla.soderstrom@myrskyla.fi
Porvoo: suunnittelija Meiju Mäkinen, puh. 040 4899 870, meiju.makinen@porvoo.fi
Sipoo: palvelujohtaja, lasten, nuorten ja perheiden palvelut Bodil Grön, puh. 040 1914 559, bodil.gron@sipoo.fi